Suomen potilasturvallisuus vuosia naapureita jäljessä
Sunnuntai 18.1.2009 klo 07.58 (päivitetty klo 14.03)
Suomessa tapahtuu edelleen liikaa sellaisia hoitovirheitä ja -haittoja, jotka voitaisiin estää.
Suomi on ollut potilasturvallisuudessa jopa 5-10 vuotta naapureitaan Tanskaa ja Ruotsia jäljessä, arvioi johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä. Aivan viime vuosina meillä on kuitenkin ryhdytty kuromaan vauhdilla umpeen naapureiden etumatkaa.
- Meillä asiaan herättiin vasta joitakin vuosia sitten, mutta nyt suunta on kuitenkin hyvä, sanoo Haavisto.
Lähiaikoina julkistetaan suomalainen potilasturvallisuusstrategia, ja myös tulevassa terveydenhuoltolaissa on oma pykälänsä potilasturvallisuudesta.
Haittoja voidaan ehkäistä esimerkiksi läheltä piti -tilanteita käsittelemällä. Niitä on usein ollut montakin ennen tilannetta, jossa potilaalle todella on aiheutunut haittaa.
Pimittämistä ei enää hyväksytä
Kymenlaaksossa näistä läheltä piti -tilanteista on järjestelmällisesti ilmoitettu noin puolentoista vuoden ajan. Ilmoituksia on kertynyt jo 1 380. Jokainen ilmoitus käsitellään syyllisiä etsimättä. Jos työoloissa tai menetelmissä havaitaan korjattavaa, se korjataan. Haaviston mukaan myös korvattavat potilasvahingot ovat hieman vähentyneet.
Lääkäritkin ovat tyytyväisiä siihen, että virhetilanteet uskalletaan tuoda avoimesti käsittelyyn. Pimittämisen kulttuuria ei enää hyväksytä. Potilaille haittaa aiheuttaneet tilanteet ovat lääkäreille erittäin vaikeita. Aiemmin niistä ei juuri keskusteltu, vaikka ne olisivat olleet yleisesti tiedossa.
Potilasturvallisuuden tehostamiseksi on kehitetty työkaluja myös potilaille. Heille on laadittu esimerkiksi ohjeistusta, miten he voivat huomauttaa havaitsemistaan puutteista vaikkapa käsihygieniassa vuodeosastokierrolla.
- Tieto menee erittäin tehokkaasti perille, kun potilas huomauttaa asiasta. Asia on kuitenkin aika herkkä, eivätkä potilaat juuri aiemmin ole uskaltaneet huomautella. Kun kaikki tietävät, mistä on kyse, potilas ei leimaudu valittajaksi, sanoo Haavisto.
Viesti 2618Pe 14 Tam 2011, 13:19 (GMT+2) Aihe: Askel oikeaan suuntaan
Lainaus:
Mediuutiset: Sairaaloita voi pian vertailla netissä
Perjantai 14.1.2011 klo 06.00
Sairaaloiden laatua voi lähitulevaisuudessa seurata ja vertailla internetissä, kertoo Mediuutiset.
Lehden mukaan internetiin ollaan avaamassa palvelua, jossa voi esimerkiksi katsoa, mikä sairaala on paras tekonivelleikkauksissa.
Nettipalvelua työstävät sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa. Tarkoitus on auttaa potilasta ja lääkäriä valitsemaan, mihin erikoissairaanhoidon yksikköön hoitoa lähdetään hakemaan.
Potilaan valinnanvapaus hoidon suhteen laajenee toukokuun alussa. Nettipalvelun työstäminen on tarkoitus aloittaa keväällä.
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän palvelujohtaja Pentti Lampi ehdottaa lehdessä, että nettiin kerättäisiin tilastoja muun muassa potilasvahingoista, sairaalainfektioista ja potilastyytyväisyydestä.
Yksittäisten lääkärien tietoja nettiin tuskin laitetaan. Valinnanvapaus koskee vain hoitavaa yksikköä.
Viesti 2735Ti 18 Tam 2011, 19:15 (GMT+2) Aihe: Järjen ääni!
Lainaus:
Ministeri: ”Ihmisten pompottelun loputtava”
Julkaistu: 17:41
Päivitetty: 17:57
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) haluaa lopettaa ihmisten pompottelun terveyskeskuksissa ja hoitolaitoksissa.
- Terveydenhuollon rahoitus pitää uudistaa. Uudistamisen tulee tapahtua tiiviissä yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen remontin kanssa. Vain näin voidaan päästä eroon ihmisten pompottelusta luukulta ja järjestelmästä toiseen, Rehula linjasi tänään vieraillessaan Kuopiossa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, Savon Vammaisasuntosäätiössä sekä Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä.
- Ihminen jää tällä hetkellä liian usein pelinappulaksi, kun hoidosta ja hoivasta tehdään päätöksiä. Hoitopäätöstä ei aina ensisijaisesti ohjaa aito potilaan hoitotarve, vaan esimerkiksi se, mikä taho hoidon maksaa, Rehula kritisoi.
Ministerin mukaan tarvitaan suurempia rahoituspohjia, ja rahan tulee seurata potilasta. Uudessa, toukokuussa voimaan astuvassa terveydenhuoltolaissa potilas asetetaan Rehulan mukaan lähtökohdaksi aiempaa voimakkaammin.
- Samalta ihmislähtöiseltä pohjalta tulee suunnitella terveydenhuollon kokonaisuudistus niin rahoituksen kuin järjestämisen osalta, Rehula sanoo.
Puhelimella ei pääse kunnolla läpi terveyskeskukseen
19.1.2011 11:44
STT
Puhelimella läpi pääsy terveyskeskuksiin takkuili yhä viime vuoden lopulla. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yli puolet väestöstä asuu alueella, jolla oli ainakin ajoittain ongelmia saada puhelimitse yhteyttä terveyskeskuksiin.
Terveyskeskuksista sai kiireettömän hoidon vastaanottoaikoja syksyllä hieman helpommin kuin viime keväänä. Myös odotusajat lääkärin vastaanotolle olivat lyhentyneet.
"Lääkärien koulutusmäärien kasvattaminen 2000-luvun alkupuolella alkaa näkyä. Esimerkiksi lyhytaikaisia sijaisia saadaan nyt töihin helpommin", kertoo lääkintöneuvos Jukka Mattila sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Erityisesti yli neljä viikkoa kestävä odottelu on vähentynyt. Kärsivällisyyttä tarvitaan silti yhä, sillä yleisimmin lääkäriin pääsee 2–4 viikon kuluessa yhteydenotosta.
HS.fi pääkaupunkiseutu Tänään kello 15.54 Päivitetty tänään kello 17.35
Paperittomille siirtolaisille on tulossa mahdollisuus lääkärin hoitoon, kun vapaaehtoisvoimin toimiva klinikka aloittaa toimintansa pääkaupunkiseudulla. Asiasta kertoo Lääkärilehti.
Lehden mukaan Global clinic tulee olemaan auki kerran viikossa muutaman tunnin ajan ja klinikalla on vain perustyövälineitä, kuten stetoskooppi ja verenpainemittari. Laboratoriokokeita klinikalla ei voida ottaa.
Tarkoitus on, että klinikalta saa myös tavallisimpia lääkkeitä, kuten yleisimpiä antibiootteja, lääkerasvoja ja särkylääkkeitä. Klinikka toivoo saavansa lääketehtailta lahjoituksia.
Klinikalla ei kysellä potilaiden taustoja, ja potilastietokantoihin heidät kirjataan pysyvällä nimimerkillä. Myös suomalaiset potilaat voivat käyttää klinikan palveluita.
Klinikan vapaaehtoisten lääkäreiden pitää olla Suomessa laillistettuja lääkäreitä, koska klinikalla ei ole työnantajavastuuta ottavaa työnantajaa.
Suomessa päivystykseen voi hätätilanteessa mennä kuka vain, mutta paperittomalle kertamaksu on 167 euroa.
"Sellaisia rahoja ei paperittomilla ole. Jos he eivät pysty maksamaan, tappio jää sairaalalle. Käytännössä tällaiset kulut kasautuvat pääkaupunkiseudun kunnille, koska täällä paperittomia on eniten," Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön johtaja, päihdelääkäri Pekka Tuomola sanoo Lääkärilehdessä.
Diakonissalaitos on mukana tukemassa paperittomien siirtolaisten hoitoa, muttei järjestä sitä.
Tuomolan mukaan monet paperittomat siirtolaiset eivät edes uskaltaisi käyttää julkisia palveluita.
Kommentti:"Suomessa päivystykseen voi hätätilanteessa mennä kuka vain --"
Hyvä uutinen pitkästä aikaa, aitoa auttamisen halua. Ks. myös: Salainen klinikka avaa ovensa
Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että terveyskeskukseen on saatava puhelinyhteys viidessä minuutissa, mielellään paljon nopeammin. Ministeriö on lähettänyt näkemyksensä ohjeena kunnille.
Jos yhteydensaanti ei ruuhkahuippujen aikana toteudu viidessä minuutissa, terveyskeskus voi tarjota mahdollisuuden jättää soittopyyntö. Potilaalle on soitettava takaisin saman päivän aikana terveyskeskuksen aukioloaikana. Soittajalle voi myös tarjota mahdollisuuden jäädä odottamaan seuraavaa vapautuvaa puhelimeen vastaajaa tai soittoaikaa myöhemmin samana päivänä, jolloin ruuhkaa on vähemmän.
Terveyskeskuksen toimipaikoissa ja verkkosivuilla on syytä olla selkeät ohjeet siitä, miten terveyskeskukseen saa yhteyden, ministeriö sanoo. Yhteystietojen lisäksi ohjeessa kerrotaan puhelinpalvelun vastausaikatavoitteesta sekä esimerkiksi takaisinsoitosta, jos sellainen on käytössä.
- Välitön yhteydensaanti on yksi toimivan terveyskeskuksen laatutekijöistä, ja tällä hetkellä sen toteutumisessa on suuria eroja terveyskeskusten välillä. Ohjeella parannetaan potilaiden yhdenvertaisuutta, sanoo peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.).
Monisairaat saavat oman vastuuhenkilön terveyskeskuksissa
Terveyskeskuksissa otetaan käyttöön uusi palvelu monisairaille, paljon palveluja tarvitseville asiakkaille. Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa on tehty kansallinen mallinnus ns. asiakasvastaava-toimintamallista (case manager), jonka tavoitteena on parantaa pitkäaikaisesti sairaiden hoidon hallintaa terveyskeskuksissa.
"Potilaat, joilla on useita sairauksia, saattavat tarvita monenlaisia eri palveluja. Terveyskeskuksessa asiakkaalle nimetty vastuuhenkilö auttaa löytämään juuri ne oikeat palvelut. Koulutettu vastuuhenkilö toimii monisairaiden asiakkaiden tukena ja koordinoi kokonaishoitoa", kertoo peruspalveluministeri Paula Risikko.
Asiakkaat pyritään tunnistamaan potilastieto- ja seulontajärjestelmien avulla. Heille sovitaan terveyskeskuksessa vastuuhenkilö, joka vastaa hoitosuunnitelman mukaisesti asiakkaidensa omahoidon tukemisesta, hoidon toteutuksesta ja kokonaishoidon koordinoinnista. Asiakasta ei lähestytä sairaus kerrallaan, vaan kohtaamisessa otetaan huomioon koko ihminen erilaisine tarpeineen ja ongelmineen.
Asiakasvastaavalta edellytetään vähintään sairaanhoitajan koulutus, työkokemusta ja asiakasvastaavan täydennyskoulutus. Vastuuhenkilö toimii aina läheisessä yhteistyössä lääkärin kanssa. Tukena on myös moniammatillinen tiimi, jossa työskentelee eri alojen asiantuntijoita, kuten erikoistuneita sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia, fysioterapeutteja ja sosiaalipalvelujen edustajia. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös tiimin ulkopuolisten toimijoiden, kuten sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon, apteekkien ja kolmannen sektorin kanssa.
Ensimmäiset asiakasvastaavan koulutukset alkavat syksyllä 2011
Kansallinen mallinnus on tehty yhteistyössä Sairaanhoitajaliiton kanssa. Myös muut keskeiset alan ammattijärjestöt ovat osallistuneet suunnitteluun. Asiakasvastaavan koulutusta on suunniteltu yhteistyössä Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkoston kanssa ja ensimmäiset koulutukset alkavat lukuvuonna 2011-12.
Asiakasvastaava-toiminta liittyy pitkäaikaissairauksien hoidon ja ehkäisyn malliin, jonka ideana on siirtyä hajautetusta, sairauskeskeisestä hoidosta kokonaisvaltaiseen, hyvin koordinoituun hoitoon. Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin käyttöönotto on yksi Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman keskeisimpiä toimenpiteitä. Tavoitteena on parantaa hoidon laatua ja tuloksia sekä hillitä kustannusten nousua käyttämällä resurssit entistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.
Tuore raportti maalaa karun kuvan suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä.
Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n julkaiseman raportin mukaan suomalainen terveydenhuoltojärjestelmässä on yksi perustavaa laatua oleva ongelma: se ei toimi.
Lainaus:
Ongelma 1: Potilaiden pallottelu
Leikola painottaa raportissaan, että potilaiden ja vastuiden pallottelu kahden eri organisaation, perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä on saatava loppumaan.
Lainaus:
Ongelma 2: Hoitosuunnitelmien puute
Raportin mukaan isolle osalle potilaista, erityisesti pitkäaikaispotilaille, ei tehdä hoitosuunnitelmia lainkaan. Tämä johtaa siihen, että potilaiden paranemisen syitä on mahdotonta arvioida. Raportin mukaan hoitosuunnitelmasta on tultava potilaan perusoikeus.
Lainaus:
Ongelma 3: Hoitovirheet
Raportti kertoo, että ulkomaalaisten tutkimusten mukaan yksi tuhannesta potilaasta kuolee Suomen sairaaloissa hoitovirheisiin. Enemmiltä kuolemilta on vältytty tähän asti osittain onnenkin avulla.
Lainaus:
Ongelma 5: Väärä ajattelumalli
Leikolan mukaan terveydenhoito ei ole pelkkää lääketiedettä ja sairaanhoitoa, vaan siihen tulisi suhtautua myös palvelutoimintana siinä missä muihinkin palveluihin.
Lainaus:
Ongelma 6: Kilpailun puute
Raportin mukaan perusterveydenhoito on kilpailutettava erottamalla julkisen terveydenhuollon tilaus ja tuotanto toisistaan. Leikolan mukaan kuluttajalla tulee olla valinnanvapaus palvelun tuottajasta.
Sääliksi käy sairaita. Hölmöläisten touhua koko homma.
Esimerkiksi 4 500 asukkaan Taivalkoskella kunnan viidestä lääkärinvirasta vain yksi on tällä hetkellä täytettynä. Kunta ei kykene toimittamaan kaikkia asiantuntijapalveluita omana tuotantona ja on joutunut sen takia turvautumaan ostopalveluihin. Oulusta tilattaville yksityisille erikoislääkäreille joudutaan maksamaan jopa 2 000 euroa yhdeksän tunnin työstä.
Terveyspalveluyritysten nousseet hinnat näkyvät muuallakin. Esimerkiksi vakuutusyhtiö Tapiola on ilmoittanut korottavansa vakuutusmaksuja, koska kymmenen viime vuoden aikana yksityisten terveyspalveluiden hinnat ovat nousseet noin 75 prosenttia.
Suomen Lääkäriliitto ottaa tiukan kannan sen puolesta, että suomalainen perusterveydenhuolto on turvattava. Terveyskeskusten lääkärintyön järjestämisvaihtoehtojen tulisi täyttää Lääkäriliiton mukaan ainakin kolme kriteeriä: potilaan vapaus valita lääkärinsä ja hoidon jatkuvuus, lääkärin vapaus määritellä työmääränsä ja kannustava palkkaus.
Kun etsitään Suomeen sopivaa mallia, voitaisiin esimerkkiä ottaa ennakkoluulottomasti muista Pohjoismaista, kuten Ruotsista ja Norjasta.
Ruotsissa voi valita yksityisen tai julkisen
Ruotsissa terveydenhuollon korvausperusteet ovat samat yksityiselle ja julkiselle tuottajalle. Potilaat voivat valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan välillä.
Esimerkiksi Tukholman alueella on kunnallista, maakäräjien järjestämää sekä yksityistä palvelutuotantoa. Ruotsissa lääkäri valitsee, toimiiko hän perusterveydenhuollossa yksityisellä vai julkisella sektorilla.
Suomi on miljarditolkulla muita Pohjoismaita jäljessä terveydenhuollon julkisessa rahoituksessa. Tämän vajeen hintalappu on kolme miljardia euroa, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:in toimitusjohtaja Aki Lindén.
- Ei ihmekään sitten, että laatu on mitä on. Arvaajia on aivan liian vähän.
–Meidän terveydenhuoltojärjestelmämme on Euroopan pohjasakkaa. Meillä on lähes kaikkein epätasa-arvoisin järjestelmä. Meillä on hyvä kapasiteetti muille paitsi niille, jotka niitä palveluita todella tarvitsevat, Jonsson sanoo Uudelle Suomelle.
–Kaikista sairaimmilla, vanhuksilla, työttömillä ja vähävaraisilla on pääsy pelkästään kunnalliseen perusterveydenhuoltoon, jossa saatavuus on huono. Varakkaammilla on muut vaihtoehdot, hän lisää.
–Meidän terveydenhuoltojärjestelmämme on Euroopan pohjasakkaa. Meillä on lähes kaikkein epätasa-arvoisin järjestelmä. Meillä on hyvä kapasiteetti muille paitsi niille, jotka niitä palveluita todella tarvitsevat, Jonsson sanoo Uudelle Suomelle.
–Kaikista sairaimmilla, vanhuksilla, työttömillä ja vähävaraisilla on pääsy pelkästään kunnalliseen perusterveydenhuoltoon, jossa saatavuus on huono. Varakkaammilla on muut vaihtoehdot, hän lisää.
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
Ohje
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Omat asetukset
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
Uskonkirkko | Church of Faith
Viesti 2452
Muuta tekstin kokoa: - -