Maailman muuttuessa yhä teknologisemmaksi kiinnostus maanläheisiä elämäntapoja kohtaan on kasvanut valtavasti. Kaipuu luontoon näkyy esimerkiksi jooga- ja meditaatioretriittien kysynnän lisääntymisenä.
Myös musiikki ja tanssi ovat olleet perustavanlaatuinen osa ihmisyyttä jo vuosituhansien ajan. Niiden kautta syntyneen vuorovaikutuksen avulla on muodostettu tiiviitä yhteisöjä ja rikkaita kulttuureja.
Musiikkia on tutkittu neurotieteen näkökulmasta jo vuosikymmeniä. Sen on havaittu aktivoivan syviä aivoalueita ainutlaatuisella tavalla.
Syvät aivoalueet ovat päävastuussa tunne-elämästä, muistista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Ne ovat kehittyneet ihmislajilla paljon ennen aivokuoren älyllisiä toimintoja.
Väitöskirjassani kehitin menetelmiä tanssin synnyttämien aivokuoren prosessien ymmärtämiseksi.
Syvät aivoalueet ovat päävastuussa tunne-elämästä, muistista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta.
Vertasin ammattitanssijoiden ja -muusikoiden aivotoimintaa näitä taiteita harrastamattomiin heidän katsellessaan otteita tanssiteoksesta. Sekä musiikin äkkinäisten muutosten, pidemmän aikavälin musiikin kuuntelemisen että audiovisuaalisen tanssiesityksen aikana tanssijoiden aivotoiminta poikkesi muusikoista ja verrokkiryhmästä.
Nämä tulokset tukevat aikaisempia löydöksiä, joissa tanssijoiden ääni- ja liikeaivokuorten todettiin kehittyneen ainutlaatuisella tavalla. Tutkimuksessani tanssijoiden aivot reagoivat nopeammin musiikin muutoksiin kuin muusikoiden ja verrokkiryhmän. Aivoissa muutos näkyi refleksinomaisena ennen kuin tanssija ehti tulkita sitä tietoisella tavalla.
Havaitsin tanssijoilla myös vahvempaa synkronisaatiota matalalla theta-taajuudella.
Theta-synkronisaatio liitetään tunne- ja muistiprosesseihin, jotka ovat keskeisessä asemassa kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja itsetuntemuksessa.
Tanssissa kosketus ja yhteistyö ovat luonnollisia elementtejä: ilman niitä tanssia ei ole. Kosketus ja yhteistyö ovat tanssissa yhtä tärkeitä elementtejä kuin liike ja musiikki.
Tanssin neurotiede on kuitenkin vielä nuori ala. Siksi kosketusta ja yhteistyötä aivoissa ei ole vielä tutkittu nimenomaan tanssin avulla.
Se kuitenkin tiedetään, että tanssissa ihmisyyden peruselementit yhdistyvät luonnollisella tavalla.
Mukana ovat luovuus, hienostunut liike ja yhteisöllisyys, kuten musiikin soittamisessa. Koko kehon liike, kuten liikunnassa. Kosketus, kuten välittävässä vuorovaikutuksessa.
Tanssissa ihmisyyden peruselementit yhdistyvät luonnollisella tavalla.
Sanonta "sujuu kuin tanssi" viittaa laajalti tutkittuun flow-ilmiöön, jossa tekeminen imaisee harjoittajansa kokonaisvaltaisesti mukanaan. Flow-tilan on todettu lisäävän kokijan yleistä tyytyväisyyttä, tuottavuutta ja tekemisen laatua. Silloin aivojen loogisesta päättelystä ja yksityiskohtaisesta huomioimisesta vastaavan neuroniverkoston aktivaatio vähenee.
Samalla vapautuu tilaa luovalle neuroniverkostolle, joka on tärkeässä osassa myös rentoutuneessa mielentilassa.
Muusikoiden harjoittelu vaatii äärimmäistä tarkkuutta. Sen on todettu muokkaavan liikkeen aivoprosesseja monimuotoisesti. Tanssijoiden tutkimukset puolestaan paljastavat sen, kuinka heidän aivonsa ovat erikoistuneet prosessoimaan tanssiliikkeitä.
Tanssijoiden tietyt aivoalueet ovat erikoistuneet nimenomaan tanssiliikkeen havainnointiin. Muusikoiden ja tanssijoiden aivojen rakenteen on myös todettu poikkeavan valtaväestöstä liikkeen ja äänen prosessoinnin aivoalueilla.
Sekä musiikin tuottamisen että liikkeen tutkimukset näyttävät, kuinka yhteistyön aikana kahden ihmisen aivot ikään kuin virittyvät samalle taajuudelle. Se näkyy matalataajuisten aivoaaltojen synkronisoitumisena osallistujien välillä.
Aivojen synkronisaatio tekee saumattoman yhteistyön mahdolliseksi, ja se on puolestaan välttämätöntä niin harmonisen musiikin kuin liikkeen luomisessa. Valmius virittyä toisen aivoaalloille on ensiarvoista minkä tahansa empaattisen yhteisön jouhevassa toiminnassa.
Viime aikoina tutkijat ovat saaneet hienoja tuloksia liikunnasta mielialan kohentajana. Lääkehoidon ja psykoterapian ohella liikuntaa suositellaan nykyään jopa masennuksen hoidossa. Liikunta saa hyvänolon hormonit hyrräämään, mikä vahvistaa aivojen positiivisia tunneprosesseja. Samalla amygdalan, aivojen pelko- ja stressikeskuksen, aktivaatio vähenee.
Itselle sopivan tanssityylin löytyessä hurmos vie mukanaan. Ja niin virallisten liikuntasuositusten ja askelmittareiden pakkopulla unohtuu.
Sulavaa liikettä tavoittelevien tanssijoiden on harjoitettava kehotietoisuutta ja sanattoman viestinnän kuuntelua. Taidot ovat erityisen tärkeitä tänä päivänä, sillä vietämme niin paljon aikaa virtuaalitodellisuuksissa ja istuen. Elämäntapamme on vienyt meitä etäämmäs omista kehollisista tuntemuksistamme ja muiden sanattomien tunneviestien kuuntelemisesta.
Kontakti-improvisaatio esimerkiksi vangitsee tanssijat tarkkaavaiseen toisen kehon kuunteluun. Kosketuksen tiedetään helpottavan kipua, pelkoa ja ahdistusta.
Toiminnallinen aivokuvantaminen on osoittanut näiden kosketuksen vaikutusten näkyvän myös aivoissa.
Aivojen synkronisaatio tekee saumattoman yhteistyön mahdolliseksi.
Elämänkumppanin kosketus sähköärsykkeen aikana vähensi aivojen kipuaktivaation voimakkuutta verrattuna yksin koettuun kipuun.
Kipu, stressi ja ahdistuneisuus kulkevat usein käsi kädessä masennuksen kanssa. Tanssi, musiikki sekä niihin liittyvät ilmaisulliset terapiamuodot voisivat auttaa mielen ailahtelujen tasapainottamisessa jo ennen varsinaisen masennusjakson alkua. Musiikkiterapia on antanut lupaavia tuloksia masennuksen hoidossa.
Tanssiterapia tuo helpotusta useisiin mielen ja kehon häiriöihin ahdistuksesta dementiaan ja Parkinsonin tautiin.
Tanssi on vahvasti subjektiivinen kokemus. Neurotiede voi kuitenkin auttaa ymmärtämään, kuinka ihminen voi tuntea sen avulla vahvempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta teknologisoituneessa maailmassa.